maanantai 27. heinäkuuta 2020

Uuden lumo

Versova
2020, guassi levylle, 30 cm x 24 cm

Kaikella on aikansa taivaan alla. On aika käpertyä vastoinkäymisten edessä, on aika surra, ja aika tulla lohdutetuksi. On aika nousta ylös ja mennä eteenpäin, kohti uusia unelmia. Aika on toivoa, uskaltaa ja kiittää.

Toivon pesä
2020, akryyli levylle, 30 cm x 24 cm
yksityiskokoelma

Kuten arvata saattaa, aikaa uuden luomiselle eli taiteelliselle työskentelylle ei ole viime kuukausina paljoa ollut. Vauvakaan ei enää paikoillaan pysy, niinpä työskentely samassa tilassa hänen hereillä ollessaan ei onnistu enää. Keväällä tein kuitenkin vielä pari pientä teosta Lohdun pesää täydentämään, ja sitten oli aika nauttia kesästä.

Taiteilijaminäni on silti vaikea vaihtaa täysin vapaalle. Alitajunta työskentelee, vaikka maalaamaan ei pääse. Univelkaa oli kertymällä kertynyt silmäpussien täydeltä ja tajusin, etten näillä vauva-arjen väsyttämillä aivoilla kykene enää keskittymään tarkkaan esittävän yksityiskohtaiseen maalaamiseen.

Aloin kaivata vapautuneempaa otetta ja ilmaisua, ilman valmista "sabluunaa". Ihan vain maalaamisesta nauttien ja välillä rentoutuen kodin ja vanhemmuuden velvoitteista,  jos työaikaa yhtään siunaantuisi. Antaa pensselin "soida" ja antaa maalausprosessin viedä minne vie.

Samalla kyseenalaistin itseni, olenko nyt kykenevä tekemään näitä ratkaisuja, laittamaan hyllylle vanhaa hyväksi havaittua ja sukeltamaan kohti tuntematonta. Olin jo kuitenkin kokonaiset kaksi vuotta työstänyt Lohdun pesä -sarjaa, ensin mielessäni ja sitten toteutus taiteeksi.

Alun perin mukana kulki myös ajatus abstraktin ja esittävän vuoropuhelusta. Oli tarkoitus tehdä kasvutarina, joka etenisi uuteen toivoon ja unelmiin. Toteutus jäi kuitenkin sellaiseksi, että en kaivannutkaan muuta kuin käpertyneen, sisäänpäin kääntyneen ihmishahmon pesämaisessa ympäristössä. Tulin lohdutetuksi.

Oma elämä kulki eteenpäin. Se epätoivo, josta inspiraatio Lohdun pesään sai alkunsa, oli nyt ajan kuluessa muuttunut taakse jääneeksi elämäksi. Olin kuin huomaamatta siirtynyt pesästä, omasta sisimmän kammiosta ulos avarampaan ympäristöön.

Sieluni silmin näen kookkaita, suorastaan valtavia maalauksia, mutta olen realisti. Toteutus on toistaiseksi pakko jättää käytännön syistä pieneksi. Ainakin tämä uuden aloitus, uuden hahmottelu. Nyt ne ovat kuin luonnoksia. Voisin kuvitella, että isommissa teoksissa olisi vielä enemmän nyansseja, varsinkin sitten aikanaan jos öljyväreillä maalaaminen tulee taas ajankohtaiseksi.

Guassi on näihin pieniin sopivan herkkä ja heleä, kuin pehmeillä pastelleilla maalaisi. Rakastan.

Kiitollisuudesta
Gratitude
2020, guassi levylle, 30 cm x 24 cm

Unelmat heräävät
Dreams awake
2020, guassi levylle, 24 cm x 30 cm
myyty



Kiitollinen elämänvaihe nyt onkin, kun esikoinen laskee päiviä ensimmäiseen koulupäiväänsä, keskimmäinen leikkii päivät supersankaria ja vauva pian jo konttaa. Syksyn aikataulut vähän hirvittävät, kun ehdin jo tykästyä tähän leppoisaan eloon, minkä koronakevät toi ja vielä kesä päälle.

Mutta vaikka arki pyörii isoilla kierroksilla pian taas, toivon että omia hetkiä työn parissa kertyy kuitenkin silloin tällöin. Koska en malttaisi odottaa, miten tämä jatkuu.